Mitä sinun on hyvä tietää silmistä?

1. Toisin kuin yleensä luullaan, tietokoneen näyttö ei suoraan vahingoita silmiä.

Todellisuudessa tietokoneen näyttö ei aiheuta silmän kudosten patologista vauriota. Siitä huolimatta pitkäaikainen näytön tuijottaminen rasittaa silmiä tehden silmät väsyneiksi ja näön tilapäisesti sumuiseksi. Siksi on suositeltavaa antaa silmien silloin tällöin levähtää, esimerkiksi katsomalla 20 minuutin välein 2–5 minuutin ajan kauas tai sulkemalla silmät, jolloin omat kyyneleesi kostuttavat silmiä.

2. Silmälasien käyttö ei heikennä näköäsi.

Se, että lasien käyttö heikentää näköä, on laajalle levinnyt myytti. Ainoa, mitä tapahtuu, on, että lasien avulla näkee selvemmin. Entä kuinka usein tarvitset uuden silmälasireseptin? Se riippuu iästäsi. Mitä vanhempi ihminen on, sitä harvemmin hänen kaukolasiensa voimakkuutta täytyy muuttaa. Teinien ja nuorten aikuisten kannattaa teettää näöntarkastus vuosittain, vanhemmalla iällä 1–2 vuoden välein. Uusien lasien tarpeeseen viittaavat lukemisen ja liikennemerkkien näkemisen vaikeudet, sumuinen näkö ja päänsäryt.

3. Silmien väri riippuu pigmentin määrästä värikalvossa.

Värikalvon takapinta on kaikilla ihmisillä ruskea. Sininen, vihreä tai ruskea väri riippuu pigmentin määrästä värikalvon etuosassa. On täysin normaalia, että silmän väri muuttuu lapsen kasvaessa. Silmälääkärin vastaanotolle kannattaa hakeutua silloin, kun vain toisen silmän väri muuttuu tai silmät ovat selvästi eriväriset, koska se voi viitata silmäsairauteen. Vaaleasilmäisillä on jonkin verran suurempi silmänpohjan ikärappeuman eli makuladegeneraation riski. Tummasilmäisillä on taas suurempi glaukooman riski.

4. Ulkoilu vähentää likitaittoisuuden riskiä.

Vaikka lukemisella on yhteys lasten likitaittoisuuden kehittymiseen, on selvinnyt myös, että vapaa-ajan vietto ulkona vähentää likitaittoisuuden riskiä. Lukemisen tai tietokoneen käytön jälkeen kannattaa siis lähteä ulos leikkimään. Tutkijat ovat spekuloineet, että syynä ilmiöön on valon intensiteetti, joka on ulkona suurempi kuin sisällä. Sen ansiosta värikalvo saa enemmän dopamiinia, mikä estää silmän pituuden kasvua. Toisena syynä pidetään auringonsäteilystä saatavaa D-vitamiinia, jonka oletetaan olevan hyödyllinen silmän terveydelle ja näölle.

5. Silmät tulevat talvella kuivemmiksi, kuten ihokin.

Jos sinulla on roskan tunnetta silmässä, silmän punoitusta tai ärsytystä, syynä siihen on yleensä silmien kuivuus sään viiletessä. Kyynelien määrä silmän pinnalla riippuu eritettyjen kyynelien määrästä ja höyrystymisestä. Jos ilma sisällä on talvella kuivaa ja lämmintä, höyrystyminen tapahtuu nopeammin. Talvisin onkin suositeltavaa käyttää ilmankostuttimia ja tekokyyneliä ja juoda enemmän vettä.

6. Piilolinssit silmissä ei kannata mennä nukkumaan.

Älä nukahda piilolinssit silmissä, vaikka niiden pakkauksessa lukisi, että se on sallittua. Se lisää komplikaatioiden ja tulehdusten riskiä, jotka voivat vaarantaa näkösi. Kunnon hygienia on välttämätöntä: käsien pesu ennen piilolinssien koskettamista, öinen liottaminen hoitonesteessä ja puhdas säilytyskotelo.

7. Meikkaus voi aiheuttaa silmävaurioita.

Levitä ripsiväriä ja pidennä ripsiä erittäin varovaisesti. Silmälääkärin vastaanotolle hakeutuu paljon ihmisiä, jotka ovat vaurioittaneet sarveiskalvoaan maskaraharjalla. Joskus esiintyy myös silmäluomen alle juuttuneita meikinpaloja. Niin voi käydä, jos solut kasvavat meikinpalasten ympärille. Silloin lääkehoitona käytetään antibioottia sisältäviä silmätippoja.

8. Tupakointi voi vahingoittaa näköäsi vakavasti.

Tupakointi lisää yli kolminkertaisesti silmänpohjan ikärappeuman riskiä, joka on iäkkäiden eurooppalaisten ja amerikkalaisten sokeutumisen yleisin syy. Tupakka vahingoittaa silmänpohjan ja näköhermon hiussuonia.

9. Silmät voivat paljastaa muita sairaustiloja.

Silmissä voi piillä runsaasti merkkejä sairaustiloista, jotka silmälääkäri havaitsee rutiininomaisessa silmien terveystarkastuksessa. Silmissä voi näkyä merkkejä sydäntaudista (silmänpohjan hiussuonten epätavallinen haarautuminen tai niiden paksuuden/leveyden muutos), syövästä tai kasvaimista (pupillien erikokoisuus, vajonneet luomet, silmänkudoksen muutokset), kilpirauhasen ongelmista (ulospäin pullistuvat silmät), HIV:stä ja muista autoimmuunisairauksista (silmänpohjan turvotus ja verenvuoto, jota ilmenee yleensä erittäin myöhäisessä vaiheessa tai sairauden jäätyä hoitamatta).

10. Jos elää riittävän pitkään, jokaiselle muodostuu harmaakaihi, jolloin silmäleikkaus voi olla tarpeen.

Silmän oma mykiö on kirkas, mutta ikääntyessä se kellastuu tai joskus harmaantuu. UV-säteilyltä suojaavat aurinkolasit hidastavat harmaakaihin pahenemista, joten niitä kannattaa käyttää aurinkoisella säällä. Harmaakaihin oireita ovat näöntarkkuuden alenema, likitaittoisuuden syntyminen ja lukulasien heikkeneminen. Onneksi kaihileikkauksiin liittyy erittäin vähän riskejä ja tulokset ovat hyviä. Jos kaihileikkauksen yhteydessä lisäksi asennetaan silmään moniteholinssi, potilas voi päästä eroon sekä kauko- että lukulaseista.